Jori Lehterä: ura, jollaista ei enää tehdä

Jori Jonatan Lehterä (s. 23. joulukuuta 1987 Espoo) on suomalainen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan keskushyökkääjä.

Lehterä on pelannut NHL:ssä ja KHL:ssä molemmissa yli 300 ottelua ja SM-liigassa 400 ottelua.

Lehterän vahvuuksina pidetään pelikäsitystä, syöttötaitoa ja mailatekniikkaa, suurimpana heikkoutena taas luistelua. Iltalehden (2009) mukaan Lehterällä oli ”uskomaton kyky lukea peliä, jakaa mielikuvituksellisia syöttöjä ja tarpeen tullen veivata kiekko itse pussiin”.

Lehterä pelasi aluksi Pitäjänmäen Tarmossa (PiTa), josta hän siirtyi Jokereiden juniorijoukkueeseen kaudella 2002–2003. PiTalla oli muitakin menestyneitä vuonna 1987 syntyneitä pelaajia, Lehterän lisäksi muun muassa alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa pelanneet Jonas Enlund ja Timo Seppänen. Jokereiden A-junioreissa Lehterä teki paljon tehopisteitä samassa ketjussa Kim Strömbergin sekä Jesse Urosen kanssa.

Ensimmäisen SM-liigapelinsä Lehterä pelasi kaudella 2006–2007. Hän aloitti kauden A-junioreissa, mutta hänet kutsuttiin kesken kauden Doug Sheddenin valmentamaan Jokereiden edustusjoukkueeseen. Vähitellen vastuu miesten joukkueessa kasvoi, ja alkutalvesta Lehterän pelipaikka löytyi jo kolmosketjun keskeltä. Joulutaukoon mennessä otteluita oli kertynyt 16 ja niissä tehot 5+3=8. Lopulta Lehterä keräsi 28 ottelussa tehopisteet 6+6=12. Lisäksi hän voitti A-nuorten SM-liigan pistepörssin tehoilla 18+48=66 vaikka ehti pelata vain 24 ottelua.

Kauden jälkeen Lehterä teki kolmivuotisen sopimuksen Tapparan kanssa. Tapparassa Lehterä pelasi loistavan kauden ja muodosti Jonas Enlundin kanssa vaarallisen tutkaparin. Lehterä teki kaudella 2007–2008 Tapparassa 42 pistettä 54 ottelussa ja hänet valittiin helmikuun kuukauden nuoreksi pelaajaksi. Tappara voitti kaudella pronssia. Hyvät otteet havaittiin NHL:ssä, ja kesän 2008 varaustilaisuudessa St. Louis Blues varasi Lehterän kolmannen kierroksen alussa 65:lla vuorolla.

Kaudella 2008–2009 Lehterä oli Tapparan paras pistemies. Hän teki 58 ottelussa tehot 9+38=47. Tapparan kauden päätyttyä maaliskuussa Lehterä teki kevätsopimuksen St. Louisin farmijoukkueen Peoria Rivermenin kanssa. Hän pelasi AHL:ssä seitsemän ottelua tehden yhden syöttöpisteen.

Kaudella 2009–2010 Lehterä voitti SM-liigan pistepörssin tehoilla 19+50=69 ja ansaitsi näin Veli-Pekka Ketola -palkinnon. Hänelle myönnettiin runkosarjan päätyttyä myös SM-liigan parhaalle pelaajalle jaettava Lasse Oksanen -palkinto, kauden syöttäjä -palkinto ja Veikkauksen Kultainen kypärä -kilpailun pääpalkinto. Viimeksi mainitun hän sai pelattuaan runkosarjassa eniten otteluita joukkueensa parasta pistemiestä symboloiva kultainen kypärä päässään. Lehterällä näitä otteluita oli tuolla kaudella 54, kuten myös Espoo Bluesin Stefan Öhmanilla, joten palkinnon saaja ratkesi pelaajien pistepörssisijoituksen perusteella. Maaliskuun lopussa Lehterä palkittiin vielä Suomen jääkiekkoilijat ry:n jakamalla erillisellä Kultainen kypärä -palkinnolla pelaajien valitsemana SM-liigakauden parhaana pelaajana ja toukokuussa hänet nimettiin liigan tähdistökentälliseen.

Lehterä teki keväällä 2010 kaksivuotisen sopimuksen KHL-seura Lokomotiv Jaroslavlin kanssa. Yhden kauden jälkeen hän siirtyi kaudeksi 2011–2012 samassa liigassa pelaavaan Sibir Novosibirskiin. Hän ehti pelata 25 ottelua ja tehdä tehot 10+16=26, kunnes nilkkavamma päätti hänen kautensa tammikuussa 2012. Saman vuoden kesäkuussa Lehterä allekirjoitti Sibirin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen. Kaudella 2012–2013 Lehterä sijoittui KHL:n pistepörssin 5. sijalle pistein 17+31=48 ja kaudella 2013–2014 kuusi ottelua vajaasta pelimäärästään huolimatta 9. sijalle pistein 12+32=44 ollen molempina kausina joukkueensa paras pistemies. Pudotuspeleissä Sibir ylsi parhaimmillaan konferenssin semifinaaliin keväällä 2014.

Lehterä siirtyi KHL:stä NHL:ään kaudeksi 2014–2015 ja keräsi 16 ensimmäisessä runkosarjaottelussaan 17 tehopistettä. Alkukaudella hänet valittiin 16. marraskuuta 2014 päättyneen viikon ykköstähdeksi NHL:ssä. Lehterä teki tuon viikon aikana pelaamissaan kolmessa ottelussa kuusi tehopistettä, joista neljä oli maaleja ja kaksi maaliin johtaneita syöttöjä. Hän keräsi samalla plus-miinustilastoonsa lukeman +5. Edellinen NHL-viikon ykköstähdeksi valittu suomalainen oli Antti Niemi, jolle kyseinen kunniamaininta myönnettiin helmikuussa 2011. Kauden 2014–2015 aikana Lehterä muodosti St. Louis Bluesissa Jaden Schwartzin ja Vladimir Tarasenkon kanssa tehokkaan hyökkäysketjun, joka tunnettiin lyhenteellä STL.

Vuoden 2017 NHL:n varaustilaisuuden yhteydessä Lehterä kaupattiin Philadelphia Flyersiin vaihdossa Brayden Schenniin ja varausoikeuksiin. Kausi 2017–2018 oli Lehterälle vaikea, eikä vastuuta Flyersin riveissä irronnut. Hän teki kauden 62 ottelussa kolme maalia ja antoi viisi maaliin johtanutta syöttöä pelaten lähes koko kauden joukkueen nelosketjussa. Kaudella 2018–2019 Lehterän peliaika Flyersissa väheni entisestään ja keväällä 2019 hänet laitettiin siirtolistalle. Lehterä pelasi loppukauden AHL-joukkue Lehigh Valley Phantomsin riveissä.

Kesäkuussa 2019 Lehterä palasi Eurooppaan viiden Pohjois-Amerikassa vietetyn vuoden jälkeen kun hän solmi vuoden mittaisen sopimuksen KHL-seura SKA Pietarin kanssa. Sopimusta ei uusittu vuonna 2020, vaan toukokuussa 2020 Lehterä siirtyi vapaana pelaajana KHL-seura Spartak Moskovan riveihin yksivuotisella sopimuksella. Kausi 2020–2021 oli Lehterälle loukkaantumisten sävyttämä, mutta teki silti 41 runkosarjaotteluun yhdeksän maalia ja yhteensä 44 tehopistettä, sekä neljään pudotuspeliotteluun kaksi syöttöpistettä. Kesäkuussa 2021 hän teki seuran kanssa yksivuotisen jatkosopimuksen.

Kaudeksi 2022–2023 Lehterä palasi vuoden mittaisella sopimuksella Tapparaan. Hän voitti kauden päätteeksi ensimmäisen Suomen mestaruutensa.

Kesäkuussa 2023 Lehterä solmi kaksivuotisen sopimuksen HIFK:n kanssa. Hän nousi joukkueen kapteeniksi helmikuussa 2024 Ilari Melartin loukkaannuttua. Hän oli joukkueensa paras pistemies tehtyään 57 runkosarjaottelussa kuusi maalia ja yhteensä 56 tehopistettä. Kaudeksi 2024–2025 Lehterä nimettiin takaisin joukkueen varakapteeniksi Melartin palattua kapteeniksi. Hän teki runkosarjassa 51 ottelussa tehot 7+52=59, joilla Lehterä voitti koko SM-liigan syöttöpörssin ja sijoittui pistepörssissä viidenneksi. Hänet valittiin liigan syyskuun kuukauden pelaajaksi. Lokakuussa HIFK tiedotti Lehterän jatkavan joukkueessa kevääseen 2027 saakka.

Lokakuussa 2025 Lehterä loukkaantui, kun JYPin Jere Lassila kaatui aloitusvoiton jälkeen polvilleen hänen jalkansa päälle. Lehterä palasi kaukaloihin kolme kuukautta myöhemmin tammikuussa 2026. Hän pelasi kaudella 2025–2026 runkosarjassa lopulta 34 ottelua tehden 28 tehopistettä.

HIFK tiedotti yllättäen kesken kauden 2026–2027 Lehterän lopettavansa pelaajauransa. Lehterä itse kuitenkin kertoi paluun jääkiekkoon olevan yhä mahdollinen.

Lehterä on kuulunut ikäkausimaajoukkueisiin ja hänet valittiin vuoden 2007 alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuihin. Hän ei kuitenkaan pystynyt osallistumaan kisoihin olkapäävamman takia ja hänet korvasi Ville Korhonen.

Lehterä pelasi Suomen joukkueessa jääkiekon vuoden 2010 MM-kilpailuissa. Hän jäi varsin vähäiselle peliajalle ja istui osan turnauksesta ylimääräisenä 13. hyökkääjänä. Lehterää peluutettiin myös hänelle vieraalla pelipaikalla, laitahyökkääjänä. Suomen turnaus päättyi puolivälierätappioon Tšekille, joka voitti lopulta maailmanmestaruuden.

Vuonna 2014 Lehterä valittiin Sotšin olympiapronssiin yltäneeseen Suomen joukkueeseen. Sotšissa hän muun muassa syötti kaksi maalia pronssiottelussa Yhdysvaltoja vastaan ja keräsi pelaamissaan kuudessa ottelussa tehot 1+3=4. Saman vuoden hopeaan päättyneissä MM-kilpailuissa Lehterä oli tärkeässä roolissa. Hän oli suomalaisten paras pistemies ja koko turnauksen neljänneksi tehokkain pistein 3+9=12. Pudotuspelivaiheen kolmessa ottelussa Kanadaa, Tšekkiä ja Venäjää vastaan hänen tehonsa olivat 2+5=7, joten Suomen tekemästä kahdeksasta maalista vain yhdessä hän ei ollut mukana maalintekijänä tai syöttäjänä.

Lehterä edusti Suomea syksyllä 2016 pelatussa Jääkiekon maailmancupissa.

Lehterä oli vuonna 2018 yhtenä epäiltynä Tampereella toimineessa huumeliigassa. Syyttäjän mukaan Lehterä osti kesä–heinäkuussa 2018 kahdeksan grammaa kokaiinia, ja syyttäjä vaati hänelle viiden kuukauden vankeustuomiota. Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan Lehterä hankki ja piti hallussaan kuusi grammaa erittäin vaarallista huumausainetta ja yritti ostaa samaa huumausainetta gramman. Lehterä tuomittiin huumausainerikoksesta neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Lokakuussa 2020 Turun hovioikeus lievensi Lehterän saamaa rangaistusta ja määräsi hänelle 15 päiväsakkoa huumausaineen käyttörikoksesta. Hovioikeuden mukaan syyttäjän esittämä näyttö riitti ainoastaan osoittamaan, että Lehterä oli yrittänyt hankkia gramman kokaiinia toukokuussa 2018. Huumausaineen ostamisesta ei hovioikeuden mukaan ollut näyttöä. Lehterä kiisti ostaneensa tai yrittäneensä ostaa kokaiinia ja vaati syytteen hylkäämistä. Lisäksi hän vaati, että rangaistuksen lieventämisperusteena on otettava huomioon tapauksen myötä häneen kohdistunut poikkeuksellinen julkisuus sekä sen vaikutukset hänen uraansa, työhönsä ja henkilökohtaiseen talouteensa. Hovioikeuden mukaan ei kuitenkaan ollut näyttöä siitä, että julkisuudesta olisi aiheutunut Lehterälle tosiasiallisia kielteisiä seurauksia. Lehterän tuloilla sakoista kertyy maksettavaa 11 715 euroa.

Lähde: Eliteprospects.com

Jori Lehterän setä on entinen jääkiekkoilija ja vuoden 1995 maailmanmestari Tero Lehterä. Jori Lehterän serkku, Nea Lehterä taas on voittanut cheerleadingin maailmanmestaruuden vuonna 2022.

Jori Lehterä on pelannut myös salibandya Suomen nuorisomaajoukkueessa ja Westend Indiansin juniorijoukkueissa.