Turun hovioikeus – yllättävän moni erehtyy tässä
Turun hovioikeus on Suomen vanhin hovioikeus. Nykyään se on Suomen henkilöstö- ja juttumäärältään toiseksi suurin hovioikeus Helsingin hovioikeuden jälkeen.
| Osa artikkelisarjaa |
| Suomen politiikka |
|---|
 |
Turun hovioikeus (ruots. Åbo hovrätt) on Suomen vanhin hovioikeus. Nykyään se on Suomen henkilöstö- ja juttumäärältään toiseksi suurin hovioikeus Helsingin hovioikeuden jälkeen.
Turun hovioikeuspiirissä on 1,3 miljoonaa asukasta ja 4 käräjäoikeutta.
Turun hovioikeudessa oli vuonna 2019 yhteensä 114 virkaa. Annettuja ratkaisuja oli 2 016.
Historia
Turun hovioikeuden perusti 15. kesäkuuta 1623 antamallaan kuninkaallisella valtakirjalla Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf. Syyksi uuden hovioikeuden perustamiselle kuningas mainitsi valtuutuksessaan sen, että pitkät matkat ja korkeat kustannukset saivat monet Suomessa asuvat alamaiset luopumaan Tukholmaan matkustamisesta. Tästä syystä he eivät päässeet laillisiin oikeuksiinsa Svean hovioikeudessa. Uuden hovioikeuden perustaminen Suomeen takaisi siksi paremmin oikeuden ja oikeudenmukaisuuden tapahtumisen Ruotsin valtakunnassa, uskoi kuningas.
Ensimmäiseksi hovioikeuden presidentiksi ja samalla Suomen maaherraksi nimitettiin Nils Tuurenpoika Bielke. Hovioikeus toimi ensimmäiset vuotensa Turun linnassa ja Billsteenin talossa, josta se muutti Suurtorin laidalle niin sanottuun Kankaisten taloon 1671. Turun palon tuhottua Kankaisten talon hovioikeus muutti Turun akatemialle rakennettuun Akatemiataloon 1830, jossa se toimii edelleen. Hovioikeudella on tiloja käytössään myös Hämeenkadun varrella sijaitsevassa Gripen-rakennuksessa.
Turun hovioikeus toimi koko Suomen valitusasteena vuoteen 1776 asti, jolloin Vaasan hovioikeus perustettiin.
Hovioikeuspiiri
- Ahvenanmaan käräjäoikeus: Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund, Vårdö.
- Kanta-Hämeen käräjäoikeus: Forssa, Hattula, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Tammela, Ypäjä.
- Pirkanmaan käräjäoikeus: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kylmäkoski, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi.
- Varsinais-Suomen käräjäoikeus: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski TL, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa.
Presidentit
- Nils Bjelke 1623−1630
- Broder Andersson Rålamb 1630−1632
- Jöns Kurck 1632–1652
- Erik Karlsson Gyllenstierna 1654–1657
- Erik Sparre 1658–1673
- Ernst Johan Creutz 1674–1684
- Anders Lennartsson Torstenson 1685–1686
- Robert Lichton 1687–1692
- Gabriel Falkenberg 1693−1703
- Otto Wellingk 1705–1708
- Johan Creutz 1719–1726.
- Gustaf Funck 1728 (ei astunut virkaan)
- Samuel Åkerhielm 1728−1739
- Karl Frölich 1739−1743
- Otto Reinhold Strömfelt 1743–1746, (ei astunut virkaan)
- Petter Silfversköld 1747–1758
- Adam Fredenstjerna 1758−1768
- Johan Lagerflycht 1768–1774
- Axel Gabriel Leijonhufvud 1775−1780
- Germund Karl Cederhjelm 1780−1788
- Fredrik von Post 1788−1795
- Jöran Wilhelm Lode 1796–1799
- Karl Arvid Hallenborg 1799–1803
- Adolf Tandefelt 1805–1822
- Adolf Fredrik von Willebrand 1822−1832
- Erik Wallensköld 1832−1840
- Carl Fredrik Richter 1840–1858
- Karl Robert Procopé 1858–1868
- Gustaf Fredrik Rotkirch 1868–1884
- Lars Theodor von Hellens 1884–1896
- Emil Streng 1897–1905
- Daniel Woldemar Åkerman 1905–1910
- Valde Hirvikanta 1910–1911
- Alfred Aleksi Käpy 1912–1925
- Frans Hugo Lilius 1925–1930
- Albert Alexander von Hellens 1930–1949
- Niilo Vihtori Filip Jaatinen 1950–1966
- Lars-Henrik Lilius 1966–1972
- Keijo Kalevi Heikola 1972–1988
- Touko Valter Kosonen 1988–1993
- Sven Ole Roos 1994–2000
- Antero Juho Lauri Palaja 2000–2012
- Timo Esko 2012–2015
- Kenneth Nygård 2016–2022
- Pekka Määttä 2022–
Artikkeli perustuu Wikipedian sivuun Turun hovioikeus (CC BY-SA 4.0). Otsikko on Ilta-Wikin muotoilema.
