William Godwin – tämän tarinan harva tietää

William Godwin (3. maaliskuuta^lähde? 1756 Wisbech, Cambridgeshire, Englanti – 7. huhtikuuta^lähde? 1836 Lontoo, Englanti) oli englantilainen journalisti, kirjailija ja yhteiskuntafilosofi.

William Godwin oli individualistinen anarkisti ja filosofinen anarkisti, joka sai vaikutteita valistusajasta ja kehitti monen mielestä ensimmäisen modernin anarkistisen koulukunnan.

Pjotr Kropotkinin mukaan Godwin ”muotoili ensimmäisenä anarkismin poliittiset ja taloudelliset käsitteet vaikkei antanut ajatuksilleen tuota nimitystä ['anarkismi']”. Godwin oli utilitaristi, joka kuitenkin uskoi, että kaikki yksilöt eivät ole samanarvoisia, vaan enemmän sosiaalista hyvää tuottavat ovat arvokkaampia ja siksi heitä pitäisi suosia: siis kaikilla ei olisi samoja oikeuksia. Godwin vastusti valtiovaltaa, koska se puuttuu yksilön oikeuteen, ”yksityiseen harkintaan”, päättää, mikä hänen toimintansa maksimoisi utiliteetin (hyödyn). Hän tuomitsee muutkin yksilön harkintaa rajoittavat auktoriteetit. Muunnelman tästä kehitti Stirner poistamalla utilitarismin.

Godwin oli ääri-individualisti: kaikki yhteistyö työssä tulisi eliminoida. Godwinin individualismi oli niin radikaalia, että hän jopa vastusti yksilöiden yhteisesiintymistä orkestereissa. Hän kirjoitti teoksessaan Political Justice, että ”kaikki, mitä käsitteellä yhteistyö ymmärretään, on jollain tavalla pahaa”. Ainoa poikkeus tähän hänellä on se spontaani yhteistyö, jota joskus syntyy, kun yhteisöä uhataan väkivallalla. Hänen mukaansa yksi syy vastustaa yhteistyötä on se, että se rajoittaa yksilön kykyä edistää suurempaa hyvää.^lähde?

Vaikka Godwin vastusti valtiovaltaa, hänen mukaansa minimivaltio on toistaiseksi ”välttämätön paha”, joka ajan mittaan tiedon lisääntyessä tulisi yhä merkityksettömämmäksi ja jäisi vaille valtaa. Hän vastusti erityisesti demokratiaa pelätessään enemmistön sortavan yksilöä, joskin piti diktatuuria vielä demokratiaakin pahempana.^lähde?

Godwin tuki yksityistä omistusoikeutta ja sanoi: ”jokainen on oikeutettu työnsä tuotosten hallitsemiseen”. Toisaalta hän suositteli, että yksilöt lahjoittaisivat tarpeetonta omaisuuttaan tarvitseville. Siis vaikka ihmisillä oli oikeus yksityisomaisuuteen, heidän tulisi olla altruisteja. Tämä perustui utilitarismiin. Lahjoittamiseen ei kuitenkaan saisi pakottaa, vaan sen tulisi olla yksilön ”vapaan harkinnan” varassa. Hän ei kannattanut yhteisomistusta, kuten kommunismissa, mutta silti anarkokommunistit saivat vaikutteita hänen suosituksestaan jakaa ylijäämää.^lähde?

Godwinin näkemykset eivät täysin vastaa niiden ideologioiden näkemyksiä, jotka sanovat saaneensa häneltä vaikutteita. Historioitsija Albert Weisbord pitää Godwinia varauksetta individualistisena anarkistina. Osa muista utilitaristeista on arvioinut, että on parempi antaa ulkopuolisen vallan pakottaa ihmiset lahjoittamaan kuin sallia kunkin päättää omasta lahjoittamisestaan.

Godwin meni naimisiin 1797 radikaalin feministin Mary Wollstonecraftin kanssa. Heidän tyttärensä oli Frankensteinin kirjoittaja Mary Wollstonecraft Shelley.

• An Enquiry Concerning Political Justice, and Its Influence on General Virtue and Happiness, 1793
• Things as They Are: The Adventures of Caleb Williams, 1794
• The Enquirer, 1797
• Of Population, 1820
• Thoughts on Man: His Nature, Production, and Discoveries, 1831