Harva osaa selittää tämän: Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto (lyhenne TaY) on Tampereella toimiva yliopisto, joka runsaalla 20 000 opiskelijallaan on Suomen toiseksi suurin yliopisto. Nykyisen, vuonna 2019 aloittaneen yliopiston juuret juontavat vuonna 1925 perustetusta Kansalaiskorkeakoulusta.

Tampereen yliopisto on säätiömuotoinen. Oikeushenkilönä se on nimeltään Tampereen korkeakoulusäätiö, ja yliopistolaissa se on ”Tampereen yliopistona toimiva Tampereen korkeakoulusäätiö”. Säätiö omistaa myös 87 % Tampereen ammattikorkeakoulusta. Yhdessä ne muodostavat niin ikään Suomen toiseksi suurimman, yli 30 000 opiskelijan korkeakouluyhteisön (TUNI). Yliopiston ylioppilaskuntana toimii Tampereen ylioppilaskunta.

Pääartikkeli: Tampereen yliopisto (1925–2018)

Vuonna 1925 perustettiin Helsinkiin Kansalaiskorkeakoulu, joka vaihtoi nimekseen Yhteiskunnallinen korkeakoulu vuonna 1930. YKK muutti Tampereelle vuonna 1960, jolloin valmistui myös yliopiston keskustakampuksen päärakennus. Korkeakoulu nimettiin uudelleen Tampereen yliopistoksi vuonna 1966. Valtio-omisteiseksi yliopisto muuttui vuonna 1974. Alkujaan yhteiskuntatieteisiin painottunut korkeakoulu laajeni vuosien saatossa monialaiseksi yliopistoksi.

Pääartikkeli: Tampereen teknillinen yliopisto

Vuonna 1969 Tampereelle perustettiin Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakoulu teknillisen alan koulutustarpeeseen. Korkeakoulu itsenäistyi vuonna 1972 nimellä Tampereen teknillinen korkeakoulu ja muutti Hervannan esikaupunkiin vaiheittain vuodesta 1974 alkaen. Vuonna 2003 TTKK vaihtoi nimensä Tampereen teknilliseksi yliopistoksi. TTY muuttui säätiöyliopistoksi vuonna 2010.

Tamperelaiset korkeakoulut alkoivat keväällä 2014 vuorineuvos Stig Gustavsonin johdolla selvittää yhteistyön syventämisen vaihtoehtoja. Seuraavana syksynä valmistunut selvitys sai jatkoa koulujen vararehtoreista koostetusta työryhmästä, jonka työn tuloksena korkeakoulujen hallitukset nostivat seuraavan vuoden toukokuussa esille mahdollisuuden yhdistymisestä. Prosessia alettiin tässä vaiheessa kutsua nimellä Tampere3.

Uutena yliopistona toimivan Tampereen korkeakoulusäätiön perustamistilaisuudessa yliopiston nimeksi ilmoitettiin Tampereen uusi yliopisto, englanniksi Tampere New University. Ehdotusta kritisoitiin voimakkaasti ja nimi muutettiin Tampereen yliopistoksi. Alkuperäisen nimen tarkoitus oli painottaa, että kyseessä on nimenomaan uusi yliopisto eikä samanniminen vanha yliopisto, johon teknillinen yliopisto on vain liitetty. Tampereen korkeakoulusäätiö perustettiin vuonna 2017.

Uusi Tampereen yliopisto aloitti varsinaisen toimintansa 1.1.2019. Samalla yliopistosta tuli Tampereen ammattikorkeakoulun pääomistaja.

Tampereen yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa:

• informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta (ITC)
• johtamisen ja talouden tiedekunta (MAB)
• kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta (EDU)
• lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta (MET)
• rakennetun ympäristön tiedekunta (BEN)
• tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta (ENS)
• yhteiskuntatieteiden tiedekunta (SOC).

• kielikeskus
• kirjasto
• Porin yksikkö
• Seinäjoen yksikkö
• Tampereen normaalikoulu
• Tampereen ammattikorkeakoulu (87 %)

Tampereen yliopistolla on kolme kampusaluetta. Näiden lisäksi toimintaa on Lahden, Porin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa.

Keskustakampus on vanhan Tampereen yliopiston pääkampus Kalevanharjun kaupunginosassa. Rakennuksista Päätalo, Linna ja Virta on nimetty tunnettujen tamperelaisten henkilöiden mukaan.

Hervannan kampus on vanhan Tampereen teknillisen yliopiston pääkampus. Rakennukset on nimetty eri tekniikan alojen mukaan, kuten Konetalo ja Sähkötalo.

Kaupin kampus sijaitsee Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Tampereen ammattikorkeakoulun välittömässä läheisyydessä.

Tampereen yliopisto pyrkii vähentämään neljännesosan tiloistaan vuoteen 2030 mennessä. Muutosta on vastustettu. Yksi keinoista saavuttaa tilavähennystavoite on Sähkötalon remontti.

Aloittavan yliopiston rehtoriksi valittiin Luonnonvarakeskuksen toimitusjohtaja Mari Walls. Hänen valintansa aiheutti keskustelua julkisuudessa, sillä rekrytointiin liittyviä asiakirjoja ei annettu julkisuuteen. Maaliskuussa 2020 yliopisto luovutti niistä osan Suomen Kuvalehdelle, mutta valintaprosessista vastannut konsultti, kansainvälinen Heidrick & Struggles -yhtiö ei luovuta kaikkia yliopistolle. Ainakin yhtä hakijaa oli neuvottu vetämään hakemus pois, etteivät asiakirjat joutuisi julkisuuteen. Yliopiston nykyisen hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin käynnisti selvityksen asiakirjojen pimittämisestä, jolloin asiakirjoja löytyi suuret määrät. Niiden perusteella selvisi, että tehtävään oli ehdolla ainakin 23 henkilöä. Myös konsultin hallussa olevat asiakirjat kuuluvat julkisuuslain piiriin, ja yliopisto harkitsee niiden hakemista oikeusteitse.

Wallsin kausi loppui jo suunniteltua aikaisemmin, ja uutena rehtorina aloitti 1. kesäkuuta 2023 Keijo Hämäläinen.

• Jyrki Katainen – yhteiskuntatieteiden maisteri, Suomen pääministeri (2011–2014)
• Sanna Marin – hallintotieteiden maisteri, Suomen pääministeri (2019–2023)
• Mika Lintilä – hallintotieteiden kandidaatti, Suomen elinkeinoministeri (2016–2023)
• Kalevi Sorsa – yhteiskuntatieteiden maisteri, Suomen pääministerinä neljässä hallituksessa (1972–1975, 1977–1979, 1982–1983, 1983–1987)
• Paula Risikko – terveystieteiden tohtori, muun muassa Suomen sisäministeri (2016–2018)
• Sampo Terho – filosofian maisteri, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri (2017–2019)
• Satu Hassi – tekniikan lisensiaatti, Ympäristöministeri (1999–2002)
• Hailemariam Desalegn – diplomi-insinööri, Etiopian pääministeri (2012–2018)
• Rainer Mahlamäki – arkkitehti, muun muassa Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto
• Kari Jormakka – filosofian tohtori, arkkitehti
• Jouko Karvinen – diplomi-insinööri, Stora Enson toimitusjohtaja (2007–2014)
• Matti Kähkönen – diplomi-insinööri, Metson toimitusjohtaja (2011–2017)
• Jarmo Kekäläinen – kauppatieteiden maisteri, NHL-seura Columbus Blue Jacketsin toimitusjohtaja (2013–2024)
• Mariina Hallikainen – tekniikan kandidaatti, Colossal Orderin toimitusjohtaja (2009–)
• Hille Korhonen – diplomi-insinööri, Nokian Renkaiden toimitusjohtaja (2017–2020)
• Kari Neilimo – kauppatieteiden tohtori, vuorineuvos