Harva osaa selittää tämän: Isoviiva

Isoviiva eli samanarvonviiva, myös isaritmi tai isopleetti, kahden muuttujan funktiolle on käyrä, joka yhdistää pisteet, joissa funktiolla on sama arvo.

Funktion gradientti on aina kohtisuorassa isoviivoihin nähden – maastossa vesi valuu korkeuskäyrien poikki.

Isoviivakartta eli viivasymbolikartta on kartta, johon on piirretty isoviivoja – tunnetuin tällainen on topografinen kartta, jossa maaston korkeuskäyrät tai myös vesialueen syvyyskäyrät ovat korkeuden tai syvyyden isoviivoja maantieteellisen sijainnin funktiona.

Vyöhykekartta perustuu viivasymbolikarttaan niin, että samanarvonkäyrien välit kuvataan alueina. Tällaisia ovat esimerkiksi korkeysvyöhykekartat ja syvyysvyöhykekartat.

Meteorologiassa käytetään useita erilaisia isoviivoja:

• isobaari on ilmanpaineen samanarvonviiva
• isotermi on lämpötilan samanarvonviiva
• isotaksi on tuulennopeuden samanarvonviiva
• isohypsi on geopotentiaalin samanarvonviiva
• isohyeetti on sademäärän samanarvonviiva

Suureen muutoksen samanarvonviivaille saadaan nimet, kun etuliite iso vaihdetaan muotoon isallo: esimerkiksi ilmanpaineen muutoksen samanarvon viiva on isallobaari, lämpötilan isallotermi.

Nimitystä isopleetti käytetään maantieteessä käyristä, jotka kuvaavat muuttujaa, jota ei voida mitata tietystä pisteestä, vaan joka voidaan laskea ainoastaan tietyltä alueelta. Esimerkkinä tällaisesta on väestöntiheys, joka voidaan laskea alueyksikön väkiluvun suhteena sen pinta-alaan. Tällöin jokainen laskettu arvo oletetaan muuttujan arvoksi alueyksikön keskipisteessä ja samanarvon käyrät voidaan piirtää interpoloimalla. Isopleettikartan periaatetta voidaan verrata koropleettikartan periaatteeseen. Absoluuttisia arvoja, kuten alueen väkiluku, ei voi eikä pidä esittää isopleetti- tai koropleettikartoilla.

Nimitystä isaritmi käytetään käyristä, jotka kuvaavat muuttujaa, josta saatu data on pistemäistä, kuten korkeus, syvyys, lämpötila jne. Tällöin kartta on isometrinen erotuksena isopleettisestä kartasta.