Puolan käytävä – tänne haluaa nyt jokainen
Puolan käytäväksi kutsutaan maailmansotien välisenä aikana Puolalle kuulunutta kapeaa aluetta nykyisen Poznańin ja Länsi-Preussin välisellä alueella.


Puolan käytäväksi (saks. Polnischer Korridor; puol. Korytarz gdański, województwo pomorskie) kutsutaan maailmansotien välisenä aikana Puolalle kuulunutta kapeaa aluetta nykyisen Poznańin ja Länsi-Preussin välisellä alueella. Käytävä muodostettiin vuonna 1919, kun ensimmäisen maailmansodan hävinnyt Saksa joutui luovuttamaan sen Puolalle osana Versailles’n rauhansopimusta. Käytävä mahdollisti Puolan yhteyden Itämerelle, mutta samalla se erotti Saksalle kuuluneen Itä-Preussin muusta Saksasta. Puolan käytävän ja Itä-Preussin väliin jäi lisäksi Danzigin vapaakaupunki. Kapeimmillaan Puolan käytävä oli noin 30 kilometriä leveä ja leveimmillään noin 90 kilometriä.
Versailles’n sopimus allekirjoitettiin kesällä 1919, ja se astui voimaan tammikuussa 1920. Yksikään Saksan hallituksista ei hyväksynyt Puolan käytävää, ja siitä tuli jatkuva kiistakapula Saksan ja Puolan välillä koko käytävän olemassaolon ajan eli syksyyn 1939 saakka. Ranskan marsalkka Ferdinand Foch oli jo Versailles’n rauhansopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä osoittanut kävelykepillään suurelta Euroopan seinäkartalta Danzigia ja ennustanut, että ”uusi maailmansota alkaa täältä”. Syyskuussa 1939 Saksa hyökkäsi Puolaan ja miehitti nopeasti koko maan yhdessä Neuvostoliiton kanssa. Hyökkäys käynnisti toisen maailmansodan.
Sodan jälkeen Länsi-Preussi, Itä-Preussin eteläosa ja Danzigin vapaakaupunki liitettiin Puolaan, joka sai laajan yhteyden Itämereen. Siihen asti käytävänä ollut alue menetti käytävän luonteensa.
Artikkeli perustuu Wikipedian sivuun Puolan käytävä (CC BY-SA 4.0). Otsikko on Ilta-Wikin muotoilema.


