keskiviikkona 23. syyskuuta
MATKAT

Mustameri – tänne haluaa nyt jokainen

Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri. Sen rantavaltiot ovat Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Venäjä ja Georgia.

Mustameri. Kuva: Wikimedia Commons.

Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri. Sen rantavaltiot ovat Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Venäjä ja Georgia. Suurimmat siihen laskevat joet ovat Tonava, Dnepr ja Don. Pohjoisesta Mustaanmereen työntyy Krimin niemimaa, jonka itäpuolelle jää Asovanmeri-niminen lahti. Bosporinsalmi ja Marmaranmeri yhdistävät Mustanmeren Välimereen. Bosporinsalmi kulkee Istanbulin kaupungin läpi.

Maantiede

Mustanmeren laaja valuma-alue.

Mustanmeren pinta-ala on 422 000 km² ja leveimmillään se on 1 175 kilometriä. Syvin kohta on 2 210 metrin syvyydessä. Mustastamerestä virtaa Välimereen vuodessa Bosporinsalmen kautta 200 km³ vettä ja siihen virtaa sen valuma-alueilta 320 km³ vettä vuodessa. Mustanmeren valuma-alue käsittää lähes kolmanneksen Euroopan pinta-alasta.

Mustanmeren valuma-alueen pinta-ala on 2,5 miljoonaa neliökilometriä. Mustanmeren länsi- ja pohjoisrannikoilla erityispiirteenä on mereen laskevien jokien muodostamat kapeat merenlahdet eli limaanit.

Mustassameressä on vain muutama pieni saari, joista suurimmat ovat Käärmesaari ja Berezan.

Meritiede ja ekologia

Mustanmeren vesi on voimakkaasti kerrostunutta: pintavesi on suhteellisen vähäsuolaista mereen laskevien jokien ansiosta, 17–21 ‰, keskimäärin 18,3 ‰, mikä on runsaat puolet valtameren suolapitoisuudesta. Pintavesi lämpenee kesällä ja jäähtyy talvella. Harppauskerroksesta (50–150 m) meren pohjaan ulottuu alusveden alue, jossa on raskaampaa ja suolaisempaa Välimerestä peräisin olevaa vettä, jonka lämpötila on ympäri vuoden noin 9 celsiusastetta. Alusvesi ei juuri sekoitu pintaveden kanssa, ja sen happitilanne on huono. Suurin osa yli 200 metrin syvyydessä olevasta vedestä on lähes täysin hapetonta.

Mustanmeren rantaa Krimillä

Mustanmeren eliöstö muuttuu nopeasti. Viime vuosina monet alkuperäiset nilviäiset ovat joutuneet väistymään Tyyneltämereltä kotoisin olevan, voimakkaasti leviävän Rapana venosa -petokotilon tieltä. Se lienee päässyt Mustallemerelle painolastitankeissa. Bulgarialaiset keräävät tätä jopa puolen kilon painoista kotiloa Mustastamerestä, pakastavat ja myyvät Japaniin.

Historia

Kapea Bosporinsalmi yhdistää Mustanmeren Välimereen.

Mustameri oli viimeisen jääkauden jälkeen makeavetinen järvi. Nykyinen yhteys suolaiseen Välimereen syntyi arvioiden mukaan 6 500–7 000 vuotta sitten. Antiikin kreikkalaiset käyttivät Mustastamerestä nimeä Eukseinos, joka tarkoittaa vieraanvaraista.

Suurimmat kaupungit

Kaupunki Valtio Väkiluku
Odesa  Ukraina 1 003 705
Samsun  Turkki 639 930
Varna  Bulgaria 500 076
Constanța  Romania 491 498
Sevastopol kiistanlainen
 Venäjä (de facto)
 Ukraina (de jure)
379 200
Sotši  Venäjä 343 334
Trabzon  Turkki 293 661
Novorossijsk  Venäjä 241 952
Burgas  Bulgaria 223 902
Batumi  Georgia 204 156
Ordu  Turkki 190 425

Rantaviivat ja talousvyöhykkeet

Valtio Rantaviivan pituus (km) Yksinomainen talousvyöhyke (km2)
 Turkki 1 329 172 484
 Ukraina 2 782 132 414
 Venäjä 800 67 351
 Bulgaria 354 35 132
 Georgia 310 (ilman Abhasiaa 100) 22 947
 Romania 225 29 756
 Abhasia 210 -
Yhteensä 5 800 460 084

Artikkeli perustuu Wikipedian sivuun Mustameri (CC BY-SA 4.0). Otsikko on Ilta-Wikin muotoilema.

Lue myös